Musta (21. lokakuuta)
Mun mielestä on nyt erityisen hienoa olla petissä, ihan Zepaorjan kyljessä kiinni. Näitä sattuu, aina välillä. Seuraavaan voi olla taas matkaa päiviä tai viikkoja. Mut mä oon vähän tämmönen rinsessa. Koskaan tiedä.
Zepa vissiin tykkää. Ainakin se yrittää aivastella ja niistää tosi varovasti ettei mua pelottas ne äänet.
Kirjasi Ana @ 11:09 ip.
3 Comments:
Sanos Harmaalle sitten kun et enää jaksa kyljessä kiehnätä, että mä tarviin vielä yhen kuvan :). Selitys on blogissani.
Tosi huomaavaista että hankkiutuu kipiäksi ihan vain siksi että sais olla sun kanssa petissä. :) Hyvin koulutettu, tiemmä!
Mä oon rinsessa ja mulla on alamaisia, selvä se.
Lähetä kommentti
<< Home