Ihmisorja (24. helmikuuta)

Me muutettiin! Tepsutelkaa perästä, kis-kis! Blogilistalle osoite on jo vaihdettu, mutta jos teitsuilla on omia sivubaarilinkkejä tai jotain, niin ne vois päivittää kans.

Musta ja Harmaa (23. helmikuuta)

Meitsujen lekuri! Ei me kyllä sitä tunnettu telkkarista, mut Zihminen sanoi. Mut me tunnettiin koiranpentujen äänet: vii-vii! Ne on just semmosia vinkuleluja.

Musta ja Harmaa (22. helmikuuta)

Apuja, nyt me ollaan Vienon ja Kirren kuukauden blogi! Mitä nyt pitää tehdä? Onks turkit hyvin? Jestas, tämä tuli niin äkkiä!

Musta (20. helmikuuta)

Musta tuntuu, että Ihminen tajusi vasta nyt, että oltais synttälahjaa vailla - nimittäin, nyt se vasta järkkäsi meille spekiaalia.

Meitä on aina harjailtu vähän millä sattuu, siellä on hiusharjan näköistä ja ihmiskynsiharjaa ja vaikka mitä. On ne olleet ihan ok, Harmaa varsinkin kelpuuttaa mitä vain, mutta mä en oo ollut erityisen ihastunut. Mutta multahan ei kysytä, jos toi haluaa harjata, että sikäli.

Mutta nyt! Orja olikin käynyt hakee stokkamannilta semmosen oikean kisuharjan, jossa on pieniä joustavia metallipiikkejä! Kun se otti mut kiinni ja rupes sillä harjalla, mä olin ihan että mitämitä tää IHANA on, lisäälisää, ja myöhemmin petillä en mennytkään karkuun kun ihminen tuli viereen istumaan, koska sehän ois saattanut harjata lisää, ja vielä myöhemminkin menin ihan Zihmisen viereen kysymään, harjattaisko vielä. Arvatkaa Ihminen oli ihan että "nyyh, sä oot ihana, miks sä et ennen kertonut, että metalliharja on Se Juttu??!"

Harmaa oli omasta osuudestaan taas että joojoo kivaa hienoo, mutta sehän on aina, sille kelpaa kaikki. Vaan sen sanon, että MÄ en oo pitkään aikaa ollut näin tyytyväinen mihkään!

Ja sit pusuteltiin Harmaan kans ihan vähän.

Harmaa (19. helmikuuta)

Kollikalenterin mukaan, ja myös ihan elävässä elämässä on mun synttärit tänään (kiitos, kiitos!). Mut löydettiin oikeasti ihan parin päivän ikäisenä, joten laskennallisesti tää on tarpeeksi lähellä. Ja koska Mustan synttäriä ei tiedä kukaan, me päätettiin että meil voi olla yhteiset synttärit. Tänä vuonna mä täytän varmasti neljä, ja Musta ainakin leikisti, mutta lähellä sekin on.

Mutta nyt, kamut! Tiedote siis, että missään tapauksessa ei kyl jakseta isommin juhlia eilisten megabileden jälkeen (vaikka Hössö jaksaisikin :) Lonkat on vieläkin jammailusta ja painista ihan kräk, ja niitä ruokia ei varmaan unohdeta ikinä. Eikä niitä ihanien palkintomisujen silmiä, huoh ... Reeti, sä osaat järjestää - mut sulla onkin jo vuosien kokemus!

Tänään siis me oletetaan - ja myös edellytetään! - että kun ihminen tulee duunista takas velvollisuuksiaan hoitamaan, sillä ois jotain hyvää ruokaa meille, ja sit se vois myöhemmin heitellä vaikka vähän Tassu-nappeja ja greeniesejä ja leikkii meidän kans. Se olis ihan tarpeeksi. Olis hyvä. Mutta sieltä saattaa tulla taas myös korvienpuhdistus ja hammaspesu, kun eilen jäi välistä. Huoh. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin.

Harmaa (18. helmikuuta)

Hyvännäkösii kissoja, palkintokaunottaria, ghettorinsessoja... jestas mikä meno! Mut kylläpä mäkin juhlin sit kuuden vuoden päästä! Pärinä vaan käy, kuulkaas!

Harmaa (17. helmikuuta)

Reetillä on tänään synttärilääkäri. Tai synttärit sil on vasta huomenna, mutta lekuri tänään. En oo kuullut että Reetil ois mitään, eiköhän sen kotiväki vain roudaa hempan vuositarkastukseen tai jotain. Go, Reeti!

Mun mielestä viikonloppuja on aika usein! Tai ehkä mä vaan huomaan ne helposti, kun meidän aamuruoka on aina myöhässä kun on viikonloppu. AINA. Tänään tuli taas uusi enkka: ihminen nukkui yli kymmeneen. Se sanoi, että six kun sillä on jalkapipi mutta ei mua syyt kiinnosta, mua kiinnostaa ne ruokakupit. Onneksi saatiin vähän laatukorvausta: sydäntä heti aamusta. Nami!

Musta lähettää purrrveisia kaikille, sillä ei nyt kuulemma oo mitään uusia tarinoita nakata tähän. Sommoro! Ja Reeti - huomenna bileissä, je?