Musta (2. joulukuuta)
Tässä mä valmistaudun maastoutumaan pandalakanaan. Tää on ihan tuore kuva, puhelimella otettu. Harmaasta on hankalampi ottaa lähäreitä, kun aina kun käsi lähestyy sitä, se ryntää puskemaan (torpso). Mä sentään ymmärrän vain kytätä paikallani, mitä tapahtuu. Vasta jos näyttää tosi vaaralliselta - tai jos on lääkkeen aika, sama asia - sit meen karkuun.
Kirjasi Ana @ 1:32 ip.
5 Comments:
Hmmmmmmph - sä oo aina niin komee leidi! Ja sovit hyvin noitte lakanoide kaa... Mutt on sulla kyllä luannetta, meikä vaan ihailee!
Kiitti, Vincent. Sä oot aina niin sokerisin sanoin liikkeellä, hihi!
Sä oot kyll niin nätti tyttö että ihan alkaa tä' mun kollisydän pomppimaan..*huokaus*
Upea turkki ja varsinkin väritys ja noin silmät...huoh...
Hih, me ollaan kyllä tosi samannäköisiä. :D Eli tosi kauniita molemmat. :)
Kohta mä varmaan opin ottamaan kehuja vastaan ihan tyynesti *tsihii* meinaan harjoitusmaastoo ei ainakaan puutu :)
Lähetä kommentti
<< Home