Harmaa (11. marraskuuta)
Ihminen yritti tänään mennä hakee rautakaupasta manillaköyttä, tai semmost paksumpaa narua, että ois saanut uusittua meidän (lue: MUN) kiipeilypuun repimispinnan. HÖH, must tää on ihan hyvä, omat hajut ja kaikki! Mut ihmisen mielestä se on törkeen näkönen, kun sitä on vaan säädetty ja säädetty kai jo neljä vuotta eikä oo ikinä oikein tehty alusta asti uudestaan.
Mut haha, rautakaupassa ei ollut ku ohuempia sisalnaruja - huonoja! Eikä ihminen jaksanu sitten lähtee askartelukauppaan, Anttilaan eikä tukkuun kattoo oisko niitä paksumpia missään vaan olemassakaan! Haha! Haha! MUN PUU!
Älkää vaan kertoko sille, jos joku tiiätte että ois jossain semmosta paksumpaa manillanarua myynnissä. Hysss!
Kirjasi Ana @ 1:48 ip.
3 Comments:
Mä sanon just heti mamill, ett se ei saa kertoo. Ku se tietää kaikki tommoset ihme mestat kuiteskii...Mä vaiks herätän sen sitte! Jooko, ei tuu Zihmiselle mitään maniaa sitte, sä saat SUN puuta pitää. Eiks siit voi muka vähä saksii, jos on irtohöttösiä, täh?!
Kaksi sanaa, kultsut:
1) Hobby
2) Point
Tänään ei jaksa vielä paskarrella, ehkä huomenna.
Hö - ei meillä ainakaan ihmiset saa puuttua meidän omaisuuteen. Vaikka kyllä ne silti yrittää. Siks me piilotetaan aina meidän hiirosetkin niin hyvin ettei sitten loppujenlopuks löydetä niitä itekään... :/
Lähetä kommentti
<< Home