Harmaa (29. joulukuuta)

MÄ en sitten syö mitään possunsuikaleita!

Mutta voin mä katsoa vierestä kun Musta syö. Huoh, kyllä se vaan on NIIIIIN sievä! Syödessäänkin.

Musta (29. joulukuuta)

Meiän hyvä kamu ja meiän ihmisen idoli Reeti jo päivittikin omaan blogiinsa, että rauhallista on ollu. No älä. Täällä on suorastaan kuollutta. Ihminen on pysynyt melko hyvin täällä meijän kanssa, tai se ainakin tulee kohtuullisessa ajassa takas ulkoa nyssäköineen ja pussukoineen. Se on ihan kiltisti muuten ja tottelee, mutta aamulla sitä pitää herättää useampaan kertaan. Laiskaperse saattaa nukkua jopa kymmeneen! ARVATKAA onks meillä NÄLKÄ siihen mennessä!

Tänään saadaan iltaruuaksi possun suikalelihaa. Eka kertaa. Muuten meil on ollut nautaa. Jänskättää jo!

Mun lääkitys alkaa maistua kakalta. En tykkäis yhtään enää suoritella näitä viimesiä päiviä. Aina kun lääkettä tulee, alan tehdä vaahtoa suuhun. Ihminen yrittää sanoo, että vähän vaan ja että sunnuntaihin asti vaan, mutta enhän mä sellaisia tajua enkä kuuntele. Nykyhetki on mun juttu, ja jos suussa on pahaa lääkettä, se on aika huono nykyhetki se.

Harmaa (25. joulukuuta)

Joulupunkki toi meille
- Greeniesiä (hyvän vinksu, Reeti!), niist tykättiin molemmat
- virkatun leluhiirulon. Ajateltiin sille nimeksi OB ihan käytännön syistä. Samasta syystä ette tule näkemään sen kuvaa täällä.

Sit saatiin myös hammaspesut ja korvien puhdistukset, just niinku arveltiinkin... Ja suikalelihaa! Muutenhan tää menee tässä, torkutaan ja nukutaan ja leikitään ja syödään. Mustalla alkaa tänään viimeinen viikko hiivantappolääkitystä, eikä se oo enää pahemmin aivastellut. Zihminen on hyvin helpottunut siitä, koska ilman flunssaa kaikki onnistuu, mut flunssan kanssa ei mikään, vaan f pitäisi ekana ajaa pois.

Mustan ja Harmaan joulupostaus 2006

Kavrut ja kavrujen porukat! Kuten kuvasta näkyy, relaksoituminen on suotava ja mukava olotila. Sitä ja kaikkea muuta hyvää toivotamma teille joulunpyhiksi, välipäiviksi, uudeksivuodeksi, ja kun kerta alkaa olla putki päällä siinä vaiheessa, niin menköön vielä loppuvuosikin! Kissapusuja kaikille!

Harmaa (23. joulukuuta)

Harmaa (c'est moi) noin puoli vuotta vanhana kesällä 2003. Älkää kuolatko näppiksellenne, pliis!

Musta (22. joulukuuta)

Aikaisemmin julkaistiin semmonen huonompi carambola-kuva. Tää on paree!

Onkohan mulle tulossa flunssa? Pari iltaa sitten mä sain aivastuspuuskia, ja eilisiltana, ja viime yönä. Mutta kaikki ne tuli ihmisen petissä. Muualla mä en oo aivastellut. Ihminen jäi miettii sitä, että oikeastaan hänkin saa pahimmat yskänpuuskat aina omassa petissään. Joskus pitää herätä yöllä yskimään, tyhmää... Mut siis, nyt ei oikein tiedetä. Ihminen lupas imuroida (ääk, sekin vielä!) petinsä hyvin tänään ja vaihtaa lakanat. On vaan harmi että se joulu tulee just nyt, koska JOS mulla on flunssa, sitten meillä ei oo omaa lääkäriä lähellä auttamassa niinku aina tavallisesti :-(

Jos mulla on flunssa, saattaa olla että Harmaa ei sairastu. Vaikka flunssa on tarttuva, Harmaa on kumminkin tommonen rela heebo, joka ei vältsi mistään mitään ja on hirmu hyväkuntoinen ja kaikkee. Ei semmoset sairastu. Tämmösen reppanat vaan ku mä. *niis*

Harmaa ja Musta (21. joulukuuta)

Nyt onkin tämmönen multiplataarinen luukku tää kaheskymmenesenska! Meidän petistä nimittäin löytyi kaksi oranssia sulkaa - mieletön yllätys! Sitten tuli paljon salamoita ja srrr-srrr-ääntä. Niist ei tykätä, mutta kuulemma niitä tarvitaan, että saadaan paljon hyveijjä kuvia joulukalenteriin.



Ei pystytty päättämään, mikä ois just se hyvein kuva, niin saatte monta.


Zep-ihminen sanoo, että nyt joka päivä tuntuu perjantailta vaiks aina seuraavana aamuna pitääkin taas herätä. Mut sen mielest on niin hirmu hyvä, kun viime viikko on takana, että nyt se leijailee jossain loikkahypyn verran arjen yläpuolella. Kaikki odotellaan kyllä oikeetakin viikonloppua, ne on aina kivoja! Nyt siinä on kuulemma se joulu kans, ja saa/pitää myös lopettaa kalenteri. Ajatelkaa, vain 24 kuvaa vaiks me ollaan sentään talon kauneimmat olennot!

Harmaa (20. joulukuuta)

Tässä tommonen tosi piäni ja söppeli kissa (oisko kuutisen kiloa?) tavaa NYT-liitettä. Niin kaunis ja niin fiksu!

Harmaa (19. joulukuuta)

Me saadaan nyt tehä tää! Mua ainakin jänskättää jo - osataanko me? Osataan!
Asemiin!

Mikä olisi mielestäsi sinulle se paras joululahja?

Mä en voi kopsata Reetiltä että hiiriterraario, vaiks se olis varmaan ihan ylivoimaisen kiinnostava kissalle kuin kissalle. Yks parhaista ehkä sekä Mustalle että mulle olis vielä yks kissapersoona tänne. Silloin ois aina leikkikaveri kun ite haluu leikkii! Tai ehkä paremmat mahikset kuitenkin. Ja sit toinen vois olla, että tänne rakennettais ihan älyttömästi kaikkia siltoja ja hyllyjä ja kujia ja tunneleita mis vois kissapersoonat seikkailla. On meinaan esteetikolla ihan turhaa ja tyhjää seinäpintaa täällä vaikka miten paljon!

Entä mikä on se se lahja jonka (/ne lahjat jotka) tulet oikeasti saamaan?

Pashat me mitään saada, hyvä jos Tassu-nappi per naama. Ja todennäköisesti vielä hampaidenpesu ja korvien puhdistus :-/

Mikä antamistasi lahjoista tulee aiheuttamaan suurimman tunteenpurkauksen saajassaan?

Vihreet oksennukset on lakanneet toimimasta. Vaikka laittais laatan keskelle mattoa, se ei herätä emootioita. Ehkä me sitten vaan hölmöillään tavalliseen tapaan, yllätetään hellyyspuuskilla toisiamme ja ihmistä ja niin se homma siitä etenee.

Jos ihminen itse vähän auttaa, niin kyllä me saadaan tunne-elämääkin tänne. Esim mulle ei mikään, siis MIKÄÄN ole kiinnostavampi kuin kynsiviila. Ihan mun lemppariesine, meen aiba seksiian siitä ko ajsttelnxxxxin. Ooh. Ja Mustahan sekosi siitä Kotikonnun cyrrykanapatongista, kiipeili ihmisen sylissä kuin Gustaffsson. (Tällä en haluu vihjata että Veikka Gustafsson olis kiip.. no äh, unohtakaa)

Tuleeko joulupöytään perinteiset kinkku + laatikot vai jotain vaihtoehtoista?

Yhteisenä toiveena meillä olis joulupöytään kaikkia pieniä, karkuun juoksevia olentoja, niinku vaikka hiirulot vois olla tosi parasta. Myös sokeritoukat kelpaa jos ei muuta ole. Suikaleliha-possunsydän-salaatti voisi täyttää parikin kulinaarista tarvettamme, eikä vain jouluna! Laatikot taas on nukkumista, istumista, raapimista ja leikkimistä varten, ehkä teoriassa niitä voisi myös järsiä, mutta ei ole tullut opeteltua vielä.

Vaan mitäs luulet, tuleeko joulusta valkoinen vai musta?

Mä veikkaan että joulusta tulee, obvioiusly, harmaa, mut voi tietty tulla mustakin.

Hähähä, mä oon niiiiin hauska! :-D

Musta (18. joulukuuta)

Eilen multa päättyi lääkityksen toinen viikko. Jipii! Zehminen katsoi mun korviin kans ja sanoi ettei siellä näy mitään mömmöjä, eli hiiva on lähdössä pois, homma toimii.

Eilen esittelin yhden uuden jutun, kun näin ettei mitään kameroita ole lähimaillakaan. Oltiin kaikki kasassa täällä petinurkassa päin, Harmaa lojui selällään mattokasan päällä, Z omassa petissä ja mä niiden välissä Z:n petissä. Sit musta vaan tuntui, että oliskin kiva lähtee pesemään Harmaata (??!) ja marssin aloittelemaan takakäpälän varpaista. Harmaa katsoi hyvin ihmeissään muttei tehnyt mitään. Pesin siit ne jarpaat ja siirryin jalkapohjaan, ja sitten toisen jalan varpaisiin. Siinä kohtaa Harmaa alkoi huitoa etukäpälillään ja ämpiä koppakuoriaisena sieltä, että ei voi enää olla siinä.

Mä lähdin kauemmas, ja kun katsoin taakseni, Harmaa oli vetänyt etutassuillaan sen mun pesemän jalan naamansa eteen ja piti sitä tukevasti turvassa siinä.

Torkuin myöhemmin, ja tunsin kun Harmaa tulee naamaileen mun turkkiin. Se varmaan tarkoittaa JOSKUS ihan hyvääkin, mutku mä vaan oon aika arka noitten lähestymisten suhteen. Eli lähdin karkuun aika nopsaan siitä. Haluun ite päättää, milloin ja mitä!

Musta (17. joulukuuta)

Zihminen sanoi, että nyt ei kirjoiteta pitkään kun se ei jaksa nostella sormia näppiksellä ja naputtaa ihan vääriä kirjaimia. Mut esittelen siis joulukalenterin luukun seittemäntoista: tässä mä peitän mun kakkaa (oik.) normaaliin tapaan hakkaamalla pesukonetta. Te ette tieteskään usko, että semmosessa on mitään järkee. Mutta mä väitän, että tarkoitus silläkin saavutetaan eli lopulta kakka on kadonnut, hups vaan! Joka päivä!

Musta ja Harmaa (16.joulukuuta)

Hassunappeja!

Harmaa (15. joulukuuta)

Ahm ahm ahm! Hei jätkät, joku kysyi niistä kanankauloista. Olikse Pappa vai? Kumminkin, yks semmonen on tuossa Mustan ruokakupin vieressä, ja Mustan ruokakuppihan on tietty se, missä meikä on hartioitaan myöten, hehe! Ei ne kaulat mitään herkkuja silleen oo kuin vaikka... herkut, tai Tassu-napit, mut kyllä niitä jokusen aikaa repii.

Musta (14. joulukuuta)

Naru on nyt MUN.

Harmaa (13. joulukuuta)

Mrrreuuu, kaikki böönat hei!

Harmaa (12. joulukuuta)

Joku naru. MUN laatikossa!

Musta (11. joulukuuta)

Tämä 11. luukun kunniaksi otan vähän apetta, sillä lääkitys alkaa taas ja kestää koko viikon (pieni yäk, ei iso).

Musta ja Harmaa (10. joulukuuta)

Voi ei, nyt se on kyllästynyt muihin leluihinsa ja testailee Photoshoppia... MEIHIN!

Harmaa (9. joulukuuta)

Täs kohtaa joutuu vähän miettii, miten täältä tullaankaan alas...

Musta (8. joulukuuta)

SUIKALELIHAAAAAHHHHH!

Harmaa (7. joulukuuta)

Valonaama, hihi! Tää on vielä niitä känkkäkuvei, kun kuulemma meistä on mahdotonta saada noin vain hyviä kuvia vehkeellä, jossa on salama. Mut me treenataan kyllä, sillä oma naama kalenterissa on ehdotonta plussaa kollimaailmassa!

Musta, Harmaa, digikamera ja usbi

Musta (6. joulukuuta)

Itsepäisyysluukku! Zihminen sanoi että kohta aletaan saamaan teknisesti parempia kuvia meistä, heti kun uskaltaa usbia rikikamerasta tai jotain. Kuulemma ongelmaksi silti jää kohteiden zeniläisyys. Mitä??! Ei meissä oo mitään vikaa eikä meillä oo mitään ongelmaa! Me ollaan nättejä ja nukutaan nätisti 60% ajasta min. Ihmisen lie parempi vaan sovittaa zenit osaksi kalenterin henkeä, jos häntä vaivaa.

Harmaa (5. joulukuuta)

Mun nenässä on tommonen pieni täppä, johon ei enää kasva karvaa. Vinkki: ei kannata työntää nokkaansa liian lähelle rinsessoja. Voipi tulla kynnestä.

Harmaa (4. joulukuuta)

Meiänkin ihmisen on pakko opetella käyttää digikameraa! Puhelinkamera sukkaa! Byyyyh!

Musta (4. joulukuuta)

Mun vuoro! Ihmisen Poikaset tai joku siellä missä Zihminen käy hakemassa raksurahoja, eniveis, löysivät Zihmiselle sinisen hampaan. Älkää kysykö multa mitään lisää, jooko, mutta se sinivalas kuulemma siirtää meidän kuvat kännykästä tietsaan ihan noin vaan!

Huomatkaa pliis muuten, että mä sentään mahdun carambola-laatikkoon, vaikka olisinkin aikas iso ja karvainen carambolaksi. Kun Harmaa haluaa väkisin punkea nukkumaan tähän samaan laatikkoon, se on aitoa slapstickiä se.

Tällä viikolla mulla ei ole lääkitystä ollenkaan. Jei!

Harmaa (3. joulukuuta)

Kolmas luukku, ta-daa! Sielläkin oli kissa, loistavaa!

Musta (2. joulukuuta)

Tässä mä valmistaudun maastoutumaan pandalakanaan. Tää on ihan tuore kuva, puhelimella otettu. Harmaasta on hankalampi ottaa lähäreitä, kun aina kun käsi lähestyy sitä, se ryntää puskemaan (torpso). Mä sentään ymmärrän vain kytätä paikallani, mitä tapahtuu. Vasta jos näyttää tosi vaaralliselta - tai jos on lääkkeen aika, sama asia - sit meen karkuun.

Harmaa (1. joulukuuta)

Hyvä päivä! Saatiin kamoja, mekin! Eksunakin saatiin Tassu-herkkunappeja, koska ne on ainoot karkit mitä mä syän (ja Musta syö niitä vähän kans) ja saatiin kanankauloja. Niit on kiva jäystää JOS ei oo muita herkkuja. Saatiin nyt viimein myös stressilaatikko, kun kaikilla muillakin on. Ihminen laittoi sinne pohjalle vielä sulan ja hasselpähkinän, joten meidän on ollut ihan pakko mennä tutustumaan siihen laatikkoon, kai tajuutte? Ei kai kukaan voi vastustaa sulkaa ja häsläpähkinää, vai mitä?

Laatikko laatikko lal-lal-laa kosher kosher laatikko laatikko! En oo vielä pureskellut reunoja, mutta koska me kaikki tiedetään, että mähän pureskelen ihan mitä vain, niin kohta sekin varmaan laukee, ei voi mitään. Gnnnn!

Lisäksi, ihminen laittoi mun (MUN! MUN!) kiipeilypuuhun lisää köysipäällysteitä. Ihan ok. Nyt, jos tuoli on puun vieressä, puuta pitkin pääsee kiipeilemään ihan tonne radion päälle asti, ja se on tosi jänskän korkeella! Eli tuoli ei tosiaankaan oo usein puun vieressä. Pitää kiivetä itse alhaalta asti, jos meinaa päästä ylös. Aika tylyä. En oo viittiny, sentään tarvi alkaa riehumaan...